Blogi: Ilmastohyvää biotaloudella?


14.9.2017

Viimeaikoina metsäkeskustelu on käynyt kiivaana biotalouden ja eri metsätalousmenetelmien vaikutuksista hiilen sidontaan, nieluihin ja päästöihin. Kokonaiskuva on kansalaiselle kovin sirpaloitunut. LUKE ja MTK ja erittäin meritoitunut asiantuntijaryhmä nokittelevat keskenään. Akatemiaprofessori Timo Vesala päivittelee eilistä LULUFC päätöstä murheellisena, kun taas ympäristöministeri Tiilikaista asia ei tunnu haittaavan tippaakaan. Onko syytä murheeseen vai pitäisikö tästä iloita, on ehkä väärä kysymys. Oikeampi kysymys voisi olla, miten metsätalouden eri menetelmät vaikuttavat hiilen sidontaan, ja varastointiin ja voidaanko hakkuumenetelmillä vaikuttaa hiilenkiertoon? Onko siis samaan aikaan parjattu ja iloittu biotalous hyvä vai huono ilmastonmuutoksen torjuja? 


Kirjallisuuskatsauksen tekeminen biotalouden vaikutuksista voisi tuoda valoa ja ratkaisun meneillään olevaan kiistaan hiilen sidonnasta ja varastoinnista, ja ohjata metsä- ja ympäristöpolitiikkaa. Kirjallisuuskatsaus, kokooma-artikkeli, meta-analyysi. Kaikki nämä ovat tutkimuskirjallisuudessa viitatuimpia ja vaikutusvaltaisimpia artikkeleita. Niiden perusteella voidaan tarkastella ilmiöitä yli yksittäisten tutkimusten, ja tehdä johtopäätöksiä perustuen suureen tietomassaan. Korkeaan arvostukseen on syynsä sillä kirjallisuuskatsaus on hidas ja vaativa tehtävä, joka vaatii runsaasti metodologista sekä substanssiosaamista. Varmasti juurikin tästä syystä kirjallisuuskatsaukset ovat yleensä meritoituneiden senioritutkijoiden tekemiä, joilla on sekä näkemys tutkimustiedon keruun ja tulosten julkaisemisen ongelmista että kyky asettaa löydökset objektiivisesti suurempaan kontekstiin.


Metsäkeskus etsiikin nyt kirjallisuuskatsaukselle tekijää: Tehtäviin kuuluu kirjallisuuskatsauksen laatiminen metsänhoidon mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Katsauksessa selvitetään mitä kirjallisuudessa osataan sanoa hiilen sitoutumisesta mm. erilaisten metsien käsittelytapojen yhteydessä. Lisäksi tehtävänä on selvittää mitä kirjallisuuden perusteella tiedetään hiilen sitoutumisesta maaperään ja turvemaihin. Metsäkeskuksen tarjoama kahden kuukauden mittainen harjoittelijan pesti, jossa edellytetään soveltuvia biologian ja metsätieteiden opintoja on melkoisen absurdi ajatellen tehtävän vaativuutta. Jos LUKEn professorit, yliopistoprofessorit ja tutkijat eivät pääse yksimielisyyteen asiasta, niin tuo harjoittelijako sen hoitaa? Työn maksaja on Metsäkeskus, joka ei ole tutkimuslaitos ja jonka tarkoitus on edistää metsään perustuvia elinkeinoja. Herää välittömästi kysymys kirjallisuuskatsauksen tarkoitusperistä. 


On tutkimusta, tutkimusta ja tutkimusta. Elinkeinojen ohjaamaa, politiikan ohjaamaa ja vapaata. Biotalouden vaikutuksien arviointiin kaivattaisiin nyt ja ainoastaan sitä vapaata – yliopistotutkimusta.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s