14.11.2017 ”Metsiämme tarvitaan koska maailma hukkuu muoviin ja meret pitää pelastaa. Metsiämme tarvitaan koska Marimekko tarvitsee puusta tehtyä lankaa ja puuvilla pitää korvata puukuidulla. Metsiämme tarvitaan, jotta dieseliin voidaan tiristää männystä öljyä. Metsästä pitää poistaa puuta että hiilensidonta maksimoituisi ja voisimme pelastaa maapallon. Tämän mailmanpelastustyön eturintamassa seisomme metsinemme”.
Tirsk! melkein naurattais, ellei itkettäis. Aika mielenkiintoinen tehdas siellä Äänekoskella: muovikassin korvikkeita, lankaa, öljyä ja maailmanpelastusta, ja sitten sieltä tulee vain pikkuriikkisen sitä sellua, jota sitten viedään Kiinaan. Sillai vähäsen, ei ollenkaan niinkuin päätuotteena. Ei maailma näillä langoilla ja kasseilla oikeasti pelastu. Kyllä näillä väittämillä taitaa olla ihan toinen syy. Nyt on käynnissä perinteisen sellunkeiton viherpesu. Ennen sellu sentään jalostettiin paperiksi mutta nyt Suomen talouden keihäänkärjeksi havitellaan puusta tehtyä mössöä. Muu on pelkkää silmänlumetta – viherpesua.
Suomalaisille ainoa helppo tapa hidastaa tehokkaasti ilmastonmuutosta on metsätalouden nopea muutos. Emme tarvitse lankaa tai muovinkaltaisia puutuotteita. Tarvitsemme kestävästi tuotettua tukkipuuta pitkäikäisiin tuotteisiin, metsiensuojelua, emmekä silmänkääntötemppuja kuitupuun oikeutuksen ympärillä. Nämä sellunkeittoa oikeuttavat väittämät ovat oivia harhauttamaan keskustelua pois siitä epämiellyttävästä tosiasiasta että tällä hetkellä Suomi tekee maailmanluokan ympäristörikosta kiihdyttämällä hakkuita aikana, jolloin näillä teoilla epäsuorasti päätetään ottaako seuraava sukupolvi satatuhatta kuivuutta ja tulvia karkuunlähtenyttä pakolaista tähän köyhtyneeseen vieraslajien, tautien ja ilmastonmuutoksen runtelemaan ”maailmaa pelastaneeseen metsätalousmallimaahan”.
TARMO KETOLA 