Blogi: Metsien tilasta ja metsänomistajista

Keskisuomalainen 27.3.2019

Suomessa matkatessaan ei voi välttyä hämmästelemästä metsien määrää. Monella tämä hämmästys on hiljalleen muuttunut närkästykseksi.

Aukkoja aukkojen perään, kuitu- ja energiapuupinoja. Viimeiset vanhat metsät tukkikasoina. 70 % metsien luontotyypeistä vähintään vaarantuneina, hömötiainen erittäin uhanalaisena, jopa pyy vaarantuneena.

Ei ole epäilystä, etteikö metsätalous ole haitallista luonnolle, vesistöille ja ilmastolle.

Metsätalous on kuitenkin elinkeino, joka pyörittää tämän maan talouttaja jossain on löydettävä tasapaino, jossa talous ja luonto, vesistö ja ilmastohaitat ovat sopivassa suhteessa.

Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusselvitykset paljastavat karusti että tämä tasapaino ei löydy nykyisillä metsätalouden hakkuumäärillä ja –tavoilla.

Suurimmat hakkuut tehdään valtion ja metsäyhtiöiden mailla. Yksityisillä aukkokoot pysyvät luonnostaankin pienempinä, ovathan yksityiset metsät pääosin melkoisen pieniä.

Oma talo metsän keskellä rauhoittaa kummasti intoa kaataa kaikkia puita metsätalouden käyttöön tai kaivaa ojia, joista humus laskehtii pilaamaan omaa uimarantaa.

Autolla tai junalla halki Suomen pyyhältävä kansalainen ei osaa tehdä eroa siitä, kenen aukko on missäkin ja kenelle närkästyksensä osoittaa.

Valitettavasti metsänomistajien etujärjestö omilla toimillaan sysää syyt yksityismetsänomistajien harteille. Tätä tapahtuu jatkuvasti lehtien kolumneissa ja sosiaalisessa mediassa. Valitettavasti nämä lobbarit eivät tajua tekevänsä mitään outoa.

Närkästyksestä ja ilmasto- ja luontotiedosta kumpuavia luonnon- tai ilmastonsuojeluvaateita toppuutellaan usein ja tiukasti 600 000 metsänomistajan asioihin puuttumisena.

Ilmastotietoinen ja uhanalaistiedoista ahdistuva näkee tämän kaltaisen kommentin jälkeen metsänomistajat yhtenäisenä, täysin luonnosta ja ilmastosta piittaamattomana rintamana.

Onko METSO-rahoituksen puutteen takia metsäpalan suojelematta jättänyt metsänomistaja luontovastainen? Onko turhaan avohakkuuttoman vaihtoehdon perään huudellut maanomistaja ilmastovastainen? Onko riistatiheikköjä ja lahopuita jättävä ja ojituksia välttävä metsänomistaja innoissaan tullessaan niputetuksi etujärjestönsä toimesta ylitehometsätalouden rintamaan?

Eivät he ole, mutta siltä se helposti näyttää – yhteisrintamassa.

Koska metsänomistajissa on oikeasti eroja en ole tyytyväinen siihen että kaikki 600 000 metsänomistajaa nostetaan vastustamaan kehitystä, jolla metsätaloudesta saisi myös ilmastollisesti ja ekologisesti kestävää – sellaista metsätaloutta, jonka jokainen suomalainen voi hyväksyä.

Sellaista metsätaloutta minäkin kannatan.