31.1.2023 Keskisuomalainen
Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemät laatutarkastukset osoittivat, että lähes 60 prosenttia metsien ensiharvennuksista olivat metsälain vastaisia ja suurin osa oli hakattu harvemmiksi kuin hyvän metsänhoidon suositukset edellyttävät. Yhdistettynä muutenkin suuriin hakkuumääriin Keski-Suomen hakkuilla on huomattavan haitalliset luontovaikutukset.
Metsien alennustilasta kertoo ehkä parhaiten hömötiainen, joka on taantunut voimakkaasti koko maassa. Huomionarvoista on, että kymmeniä vuosia jatkuneet linnuston linjalaskelmat osoittavat, että hömötiaisen kato on ollut pohjoisessa Keski-Suomessa koko maan voimakkainta. Biotaloudella näyttää olevan hintansa.
Keski-Suomen maakuntastrategia nojaa voimakkaasti biotalouteen. Usein positiivisessa valossa esitetty biotalous on liiallisten hakkuiden ja laittomien harvennusten seurauksena kääntynyt hyvin voimakkaasti Suomen ja Keski-Suomen maakunnan ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita vastaan. Tämä kehitys vaarantaa myös biotalouden kestävyyden ja maineen. Voiko yksikään puutuote olla enää markkinoitavissa kestävänä, jos metsäluonto ei hakkuita kestä?
Liian voimakkaat harvennukset ovat yksi iso syy metsien hiilinielun romahtamiseen ja metsäluonnon köyhtymiseen. Laittomat ja suositusten vastaiset rajut harvennukset sotivat myös metsänomistajien etua vastaan. Yhä useampi metsänomistaja haluaisi hoitaa metsiään luontoarvoja ja ilmastonäkökulmia huomioiden, mutta yksittäisellä metsänomistajalla on hyvin vähän mahdollisuuksia puuttua siihen, miten harvennuksia käytännössä toteutetaan. Liian voimakkaat ensiharvennukset vähentävät myös metsänomistajien metsistä myöhemmin saamaa tuottoa.
Tarmo Ketola
dosentti, biologi, eduskuntavaaliehdokas (vihr.)
Jenni Pitko
kansanedustaja (vihr.)
TARMO KETOLA 