Mielipide: Liian alhaiset hirvikannat ovat riski hirvenmetsästyksen jatkuvuudelle

Petäjävesilehti ja Suur-Keuruu

Hirvenmetsästyksellä on taloudellisesti suuri merkitys. Saadun lihan ja virkistyksen arvo on suuri, mutta toisessa vaakakupissa painaa hirvieläinonnettomuuksien määrät ja taimikkotuhot. Tasapainoilu näiden asioiden kanssa on jokavuotista ja huipentuu näinä päivinä Luonnonvarakeskuksen tuottamiin kannanarvioihin ja niiden avulla tehtyihin päätöksiin seuraavaksi vuodeksi haettavista lupamääristä.

Hyvin alhaiseksi, jopa tavoitekannan alarajalle valahtaneet hirvikannat voivat kuulostaa monista hyvälle asialle, mutta kolikolla on myös toinen puoli. Harvan hirvikannan aikoina korostuu helposti sattuman vaikutus, jolla voi olla suuret vaikutukset monien vuosien ajaksi. Jos joku metsästysseura arvioi sattumalta kannat selvästi todellista suuremmiksi, se voi johtaa liialliseen verotukseen ja nopeasti jopa hirvityhjiin alueisiin. 

Toimiakseen metsästys vaatii tietyn varmuuden siitä, että saaliit ovat vuodesta toiseen riittävät, jotta metsästykseen kannattaa panostaa aikaa ja rahaa. Kiireistä nykyihmistä on vaikea saada innostumaan jo muutenkin melko työläästä harrastuksesta, mikäli mahdollisuus edes nähdä hirveä pienenee olemattomiin. Vielä isompi kynnys on sitoutua ja investoida kalliiseen metsästyskoiraan ja sen koulutukseen, joka on avain toimivaan jahtiin. Hirvikannan pienentäminen minimiin onkin helposti lopullinen kuolinisku jo ikääntymisestä kärsiville metsästysseuroille. 

Metsästyksen sujuvuudella ja yhteiskunnalle tärkeällä hirvikantojen säätelyllä on kohtalon yhteys. Jos liian pieniin hävitetty hirvikanta hiivuttaa paikallisen seuratoiminnan, kuka tai mikä taho hoitaa hetken päästä uuteen vauhdikkaaseen kasvuun päässeen hirvikannan säätelyn? Tätä kannattaa miettiä päätettäessä hirvikannan tavoitetasoa ja välttää tavoitetason pudottamista kovin pieneksi.

Tarmo Ketola, Eduskuntavaaliehdokas, Vihreät